Tänään osallistuimme Juha-Matin kanssa Music & Memory menetelmän vapaaehtoiskoulutukseen.

Music & Memory on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka tuo digitaalisen musiikkipalvelun (iTunes) kautta ikäihmisille yksilöllisesti valittua musiikkia pyrkien parantamaan heidän elämänlaatuaan. Idea on lähtöisin Yhdysvalloista. Organisaation nykyinen toimitusjohtaja Dan Cohen halusi pystyä kuuntelemaan suosikkimusiikkiansa 60-luvulta, sitten kun hän joskus joutuisi vanhainkotiin. Vuonna 2006 Dan tajusi, ettei Yhdysvaltojen 16 000 vanhainkodista yksikään käyttänyt iPodeja asukkaiden viriketoiminnassa.

Music & Memory organisaatio kouluttaa vapaaehtoisia, vanhainkotien työntekijöitä, hoitoalan ammattilaisia sekä omaishoitajia luomaan yksilöllisiä musiikkisoittolistoja iPodin ja muiden vastaavien digitaalisten audiovälineiden avulla. Yksilöllisesti valitun musiikin avulla muistisairaat sekä muista kognitiivisista ja fyysisistä toimintakyvyn rajoitteista kärsivät ihmiset voivat jälleen kokea yhteyden ympäröivään maailmaan - musiikin herättämien muistojen avulla!

Esimerkiksi lapsuuden tai nuoruuden suosikkimusiikki voi tuoda ihmisen mieleen syviä muistoja menneisyydestä ja näin auttaa jopa täysin muistisairasta ihmistä löytämään jälleen yhteyden omaan persoonaansa. Yksilöllisesti valittu musiikki voi auttaa ihmistä kommunikoimaan ja olemaan läsnä hetkessä.

Music & Memory organisaatio haluaa juurruttaa musiikkimenetelmänsä käyttämisen vanhustenhoidossa yhdeksi hoitostandardeista kaikkialla terveydenhuollossa.

Musiikin käyttöä muistisairaiden parissa on tutkittu runsaasti. Organisaation omien tutkimusten mukaan musiikin avulla;

  • osallistujat ovat onnellisempia ja sosiaalisempia
  • vuorovaikutussuhteet hoitohenkilökuntaan, muihin osallistujiin ja perheenjäseniin syvenevät
  • kaikki hyötyvät rauhallisemmasta, tuetusta sosiaalisesta ympäristöstä
  • haitallinen käytös kuten aggressiivisuus vähenee huomattavasti
  • lääkkeiden käyttö vähenee
Osana koulutusta katsoimme trailerin elokuvasta Alive Inside, joka kertoo musiikin käyttämisestä muistisairaiden kanssa. Elokuva on katsottavissa Netflixissä ja trailerin voi katsoa tästä https://youtu.be/IaB5Egej0TQ
 
Koulutuksessa kävimme läpi miten menetelmää käytetään. Ensin koulutettu vapaaehtoinen käy erillisen kyselykaavakkeen avulla läpi henkilön elämänhistoriaa ja tietenkin tekee kysymyksiä henkilön lempimusiikista. Tätä varten voidaan haastatella joko ihmistä itseään jos hän on siihen kykeneväinen, tai ikäihmisien perhettä, tuttavia jne. Tämän jälkeen koulutettu vapaaehtoinen luo yksilöllisen soittolistan henkilölle. Soittolista on tehty haastatteluiden ja muun kerätyn tiedon pohjalta. Musiikkia kuunnellaan osallistujan kanssa kahdenkesken, eli vapaaehtoinen ja esimerkiksi muistisairas henkilö kuuntelevat samaa musiikkia yhdessä iPodin ja kuulokkeiden avulla. Jokainen kerta kirjataan ylös tarkasti, esimerkiksi ihmisen kokemat tunteet, eleet, ilmeet jne. Kirjatessa myös luokitellaan osallistujan "osallistumisen taso", joita on yhteensä kolme. Osallistujan kanssa keskustellaan aina musiikkikappaleiden välissä tai musiikkihetken jälkeen ja pyritään näin luomaan kontaktia ihmiseen ja muodostamaan vuorovaikutusta. Koulutukseemme kuului lisäksi perustietoa ikääntyneen ihmisen kunnioittavasta kohtaamisesta ja perustietoa iPodin ja kuulokkeiden oikeanlaisesta käyttämisestä (volyymitaso, kuinka kuulokkeet asetellaan osallistujan korville, mitä tehdä jos osallistuja kieltäytyy kuuntelemasta tms). Kuulokkeet auttavat sulkemaan taustahälyn pois, mutta menetelmää voidaan käyttää myös kaiuttimien avulla jos kuulokkeet tuntuvat osallistujasta esimerkiksi epämiellyttäviltä.
 
Näin lyhyestäkin koulutuksesta jäi mieleeni että musiikin käyttäminen todella on tehokasta ja hyvin terapeuttista jos se vain on valittu yksilöllisesti ja huolella. Monesti vanhainkodeissa yms hoitolaitoksissa huolehditaan hyvin ihmisen fyysisistä perustarpeista, lääkityksestä, nälästä, levosta jne. mutta inhimillisemmät "ihmisyyden tarpeet" jäävät helposti tyydyttämättä. Myös muistisairaalla on täysi oikeus tuntea iloa ja mielihyvää, toisen ihmisen huomiota ja läsnäoloa. Usein täälläkin vuodeosaston puolella vieraillessa miettii miten voisi parantaa täysin sänkypotilaiden elämänlaatua. Eri aistien aktivoiminen voi tuoda esiin yllättäviäkin reaktioita ihmiseltä joka muuten olisi esimerkiksi täysin puhumaton!
 
Miten musiikki vaikuttaa aivoissa?
 
Aivot käsittelevät musiikkia laaja-alaisesti. Kuuloaivokuori analysoi pääasiassa oikeassa mutta myös vasemmassa ohimolohkossa äänten peruspiirteitä kuten korkeutta, ekstoa ja sointiväriä. Etuaivokuorella otsalohkossa tapahtuu monimutkaisempi kuullun analysointi mm. useiden samanaikaisten äänten luoman yhteissoinnin suhteen sekä tuttujen sävelmien tunnistamisen tai niiden kuvittelemisen suhteen. Päälaenlohkon etuosissa on puolestaan tarkkaavaisuutta ja työmuistia edustava hermosoluverkosto, joka toimii kun keskitymme kuuntelemaan melodiaa ja pitämään hetken aikaa mielessä sen kulun. Musiikin rytmin käsittely tapahtuu pikkuaivoissa, tyvitumakkeissa ja liikeaivokuorella päälaenlohkon etuosassa. Mielimusiikki aktivoi syvällä aivokuoren alla sijaitsevan aivojen tunnekeskuksen, ns. limbisen järjestelmän. Se tuottaa mielihyvän tunteita ja säätelee immuuni- ja hormonijärjestelmää. Musiikki saa aikaan myös näkyviä autonomisen hermoston fysiologisia reaktioita kuten kyyneleiden valumisen tai ihonkarvojen pystyyn nousemisen.
 
Musiikin vaikutusmekanismit aivoissa ja mielessä voimistuvat, kun ihminen itse soittaa, tanssii tai laulaa. Laulamisen myötä vireystila ja mieliala tyypillisesti nousevat. Se saattaa näkyä silmien säteilynä, hymynä, kehon asennon kohentumisena, hengityksen ja äänen voimistumisena, kurkunpään liikkeiden lisääntymisenä jne. Tässä mielessä laulaminen on myös liikuntaa; se virittää paitsi mielen myös aivan sananmukaisesti fyysisen kehon. Koska musiikki liittyy niin monin sitein elämäämme, se myös vahvistaa minuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Musiikki, jota kuunteli nuoruudessa tai laulut, joita lapsena laulettiin, liittävät meidät vielä elämän viimevaiheissakin omiin muistoihin, oman perheen ja kansan historiaan. Siten musiikki jäsentää sitä kuka minä olen ja mihin joukkoon kuulun. Musiikki on myös vahva hengellisyyden välittäjä. Virret tuovat monelle lohdutusta ja iloa. Niiden soisi kuuluvan myös muistisairaiden ihmisten arkeen silloin, kun tiedetään niiden olevan hänelle merkityksellisiä.
 
Esimerkiksi Parkinson-potilaiden on osoitettu hyötyvän musiikista: potilaiden kävelystä tulee sujuvampaa ja askel pitenee kun kävelyä tahdistaa musiikki. Yksi merkittävä viimeaikainen tutkimus koski AVH-kuntoutujia. Siinä selvitettiin järjestelmällisen musiikin kuuntelun vaikutuksia kognitiiviseen toipumiseen. Tutkimukseen osallistui 60 potilasta, jotka arvottiin kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä kuunteli kahden kuukauden ajan 1–2 tuntia päivässä mielimusiikkiaan, toinen äänikirjoja ja kolmas toimi verrokkiryhmänä. Kolmen kuukauden seurantajaksossa musiikkiryhmän suoriutuminen kielellisen muistin ja tarkkaavuuden suuntaamisen testeissä oli merkitsevästi parempi kuin muiden ryhmien. Musiikkia kuunnelleet kokivat myös vähemmän masentuneisuutta ja sekavuutta kuin verrokit.
 
- Emmi