Kaupunki, jossa työharjoittelupaikkamme Finlandia Village sijaitsee, on nimeltään siis Sudbury. Tai oikeammin "Greater Sudbury". Kaupunki sijaitsee Ontarion provinssissa Kanadassa ja se on väkiluvultaan Pohjois-Ontarion suurin ja Kanadan 29. suurin kaupunki. Kaupungissa asuu noin 160 000 ihmistä ja senpinta-ala on 3 201 km². Sudbury on pinta-alaltaan Kanadan toiseksi suurin kaupunki. Kaupungin asukkaista noin 60 % on englanninkielisiä ja 30 % ranskankielisiä. Sudburyssä asuu myös paljon suomalaisten siirtolaisten jälkeläisiä ja suomenkielisiä kadunnimiäkin näkee ajoittain.

1880-luvulla Sudburystä löydettiin rikas nikkeli- ja kuparimalmiesiintymä. Sudbury kasvoi nopeasti metsuriyhteisöstä kaivoskaupungiksi. Kaupunki sai nimensä Canadian Pacific Railwayn komissaarin vaimon englantilaisen kotikaupungin mukaan Sudbury. Vielä nykyäänkin kaivosteollisuus on merkittävä työllistäjä Sudburyssa ja kaivoksia ja tehtaiden piippuja näkee myös kaupunkimaisemassa.

Alueen luonto on kärsinyt pahoin kaivosteollisuudesta, mutta 1970-luvulla kaupungissa aloitettiin "kasvillisuuden elvyttämis"-kampanja ja sen ansiosta luonto on elpynyt huomattavasti. Nykyisen Greater Sudburyn alueella on yli 300 järveä, joista Wanapiteijärvi pitää hallussaan ennätystä maailman suurimmasta yhden kaupungin rajojen sisällä olevasta järvestä.

Suomalaisena tuntuu oudolta että vesijohtoveteen lisätään mitään ylimääräisiä kemikaaleja. Kanadassa sekä Yhdysvalloissa on kuitenkin yleistä että veteen lisätään klooria ja fluoria. Heti Kanadaan saapuessamme maistoimmekin kraanavedestä oudon sivumaun. Suomalaisen veden makuun tottuneena paikallinen vesi maistuu PAHALLE. Ostimmekin heti ensimmäisellä viikolla kaupasta vesikannun joka sisältää suodattimen. Suodatin poistaa ainakin pahan maun vedestä, sen muista suodatusominaisuuksista en ole varma. Tutkimusten mukaan fluoridi-ioneina fluori on ihmiselle pieninä määrinä hyödyllistä, sillä se vahvistaa hammaskiillettä ja auttaa sen muodostumista. Harvardin yliopiston ja Kiinan lääketieteellisen yliopiston yhteistyössä tekemän tutkimuksen vuonna 2012 julkaistussa raportissa kuitenkin todetaan, että lapset jotka elävät suurien fluoripitoisuuksien alueilla oli huomattavasti alhaisempi ÄO kuin lapsilla jotka elivät matalan fluoritason alueilla.

Yleisesti tiedetään että ihminen altistu alumiinille vesijohtoveden kautta. On tutkittu, että aivokudosten muutokset eläimillä, joille on annettu fluoria ja alumiinifluoridia, ovat hyvin samankaltaisia kuin muutokset ihmisillä, jotka sairastavat Alzheimeria ja muita dementiasairauksia. Fluorin läsnäolo tehostaa alumiinin imeytymistä veri-aivo-nesteen läpi, jolloin aivoihin kertyy yli kaksinkertainen määrä alumiinia verrattuna fluorittomaan kontrolliryhmään.

Ei siis mikään ihme, että ihmiset ympäri maailmaa ovat heränneet tähän ristiriitaan. Jo vuosia terveysalan ammattilaiset ovat kiistelleet fluorin hyödyllisyydestä talousvedessä ja sen myrkyllisistä vaikutuksista ihmiselimistöön. Minusta ainakin tuntuu hieman pahalta kun tietää että vettä tulisi juoda päivittäin useita litroja ja samaan aikaan tiedostaa myös kerryttävänsä elimistöön myrkkyjä jotka eivät sinne kuulu. Fluorin käytön raja-arvot ja myrkyllisyysarvot tiedetään, mutta kuka seuraa fluorin määrän kertymistä jokaisen ihmisen kohdalla?

Suomessa talousveden laatu on erinomaista ja siitä tulee olla ylpeä. UNESCOn mukaan Suomessa veden laatu on maailman parhaimpia.

- Emmi