Työharjoittelua on nyt takana kolmisen viikkoa ja sinä aikana olen kohdannut hurjan määrän Finlandia Villagen asukkaita. Monesti asukkaat nykäisevät hihasta käytävillä ja yleisissä tiloissa, koska varsinkin hyväkuntoisemmat asukkaat liikuskelevat täällä paljon tai istuskelevat aulatiloissa keskustellen toistensa kanssa. Me "suomioppilaat" olemme aina kovin odotettuja keskustelukumppaneita ja jokaisella asukkaalla olisi tarinoita kerrottavanaan. Välillä olen sopinut tapaamisia halukkaiden asukkaiden kanssa esim. seuraavalle päivälle heidän asunnolleen jos minulla juuri sillä hetkellä on ollut kiirus toiseen paikkaan. Kuten aiemmin mainitsinkin, niin minulla on muutamia "omia asukkaita / kuntoutujia" joita tapaan säännöllisesti joko heidän omassa asunnossaan tai sovitusti kuntosalilla. Osalla heistä on AVH-taustaa jonka vuoksi heillä on toispuolihalvausta ja vaikeuksia liikkua. Heidän kanssaan toteutan toimintaterapiaa havainnoimalla ja tekemällä toiminnan analyysiä. Koetan löytää asukkaiden arjesta sellaisia esteitä jotka vaikeuttavat heidän itsenäistä toimimistaan. Rohkaisen ja motivoin heitä toimimaan itse, koska mikä sen parempaa toimintakyvyn ylläpitoa kuin pukeutua itse, tehdä ruokaa itse ja saada tehdä sellaisia asioita omatoimisesti jotka kokee tärkeäksi itselleen.

Toimenkuvaani kuuluu myös seurata että asukas suorittaa lääkärin tai fysioterapeutin antamat harjoitteluohjelmat säännöllisesti esim. halvaantuneen käden nivelten liikeratojen avaamiset ja lihaskuntoharjoitteet. Käyn lisäksi erään asukkaan luona jolla on vaikea reuma. Reumakuntoutus on minulle hieman vieraampaa joten sitä minun on opiskeltava itsenäisesti lisää. Tämän kuntoutujan kohdalla koen kuitenkin lähes tärkeämmäksi aktivoida häntä lähtemään ulos asunnostaan ja käymään hänen kanssaan läpi hänen elämänhistoriaansa. Elämänhistoriaa kartoitan erityisellä standartoidulla OPHI-menetelmällä, joka perustuu henkilöhaastatteluun. Haastattelu vie useita käyntikertoja joista koostan kertomuksen asukasta itseään sekä hoitohenkilökuntaa varten. Tällainen elämänkaari-haastattelu on hieno keino säilöä ihmisen elämää koskevat muistot yhdeksi kertomukseksi ja se kannattaa tehdä nimenomaan vielä silloin kun haastateltavan toimintakyky on riittävän hyvä. Kun ihmisen toimintakyky ja muisti alkavat romahtaa, juuri silloin saatetaan kipeimmin tarvita tietoa juuri sen ihmisen elämänhistoriasta ja tavasta elää ja olla. Tällainen elämänhistoriasta koostettu tarina, kirja tai jokin muu raportti mahdollistaa yksilöllisen kohtaamisen vaikka ihminen olisi jo täysin muistamaton. OPHI-menetelmä (The Occupational Performance History Interview) on maksullinen ja vaatii käyttäjältään perehtyneisyyttä. Suomen Toimintaterapeuttiliitolta voi kuitenkin tilata "Elämäni Kirja" nimisiä vihkosia, jotka toimivat samalla periaatteella. Kirjaseen haastatellaan ihmistä ja siihen tallennetaan kaikki mitä ihminen haluaa kertoa ja toiveet siitä, miten henkilö haluaa että hänestä huolehditaan ja kuka saa olla osallisena hoitopäätöksiä tehdessä kun ihminen ei siihen enää itse pysty. Vihkosta voi myös täyttää täysin itsenäisesti. Suosittelen tilaamaan kyseisen vihkon ja haastattelemaan esimerkiksi omia isovanhempia. Samalla saattaa kohdata vaikkapa oman isoäitinsä aivan uudella tavalla ja päässä tallentamaan tärkeitä muistoja ja tarinoita jotka muuten jäisivät unholaan. Ikääntyneen ihmisen haastatteleminen on aina myös oppimiskokemus haastattelijalle. Se avartaa omaa maailmankuvaa ja tuo perspektiiviä oman elämän vaikeuksiin. 

Ajoittain on haastavaa kun Finlandia Villagessa ei työskentele vakituisesti yhtään toimintaterapeuttia. Joudun siis toimimaan hyvin itsenäisesti ja omatoimisesti. Työpaikallani ei myöskään ole mitään apuväline-varastoa, joten uusien apuvälineiden kehitteleminen ja tilaaminen on hieman haasteellisempaa. Olen aiemminkin työskennellyt ikääntyneiden parissa ja suorittanut esimerkiksi nuoriso-ohjaajan opinnoissa työharjoittelujakson vanhusten palvelutalossa. Viriketoiminnan järjestäminen sekä allas- ja tuolijumppien ohjaaminen ei siis tuota minulle vaikeuksia. Koen enemmänkin haasteelliseksi sen, kuinka saan tuotua tänne Finlandia Villageen sitä toimintaterapeuttista näkökulmaa. Käytössäni ei ole kovinkaan montaa toimintakyvyn mittaria tai testiä, eikä kukaan ole kertomassa mitä tehdä kenenkin kanssa seuraavaksi. Olen suunnitellut tekeväni omille kuntoutujilleni muistitestit, aiemmin mainitun OPHI-haastattelun sekä käyttäväni COPM-menetelmää työskennellessäni heidän kanssaan. COPM (Canadian Occupational Performance Measure) itsearviointi- ja mittausmenetelmä auttaa kuntoutujaa nimeämään ja asettamaan tärkeysjärjestykseen itsestä huolehtimisen, tuottavuuden ja vapaa-ajan ongelmat. Tämän jälkeen kuntoutuja valitsee esimerkiksi 2-3 ongelmaa joihin hän haluaa kuntoutusjakson aikana muutosta. Menetelmässä kuntoutuja arvioi numeerisesti nykyisen toimintansa tason ja tyytyväisyytensä omaan toimintaansa. Kuntoutusjakson aikana kuntoutujan toimintakyvyn muutosta voidaan seurata COPM-menetelmän pisteytysten avulla. Ongelmaksi voidaan esimerkiksi nimetä ulkovaatteiden pukemisvaikeudet liikuntaesteisen ihmisen kohdalla, tai yksinäisen ihmisen kohdalla esimerkiksi sosiaalisiin tapahtumiin osallistumisen vaikeudet. Niitä "ongelmia tai haasteita" lähdetään sitten yhdessä toimintaterapeutin kanssa työstämään ja kuntoutusjakson loputtua COPM-haastattelu tehdään uudelleen jotta nähdään kokeeko kuntoutuja minkäänlaista kehittymistä tai muutosta toimintakyvyssään. 

Aiemmista viikoista poiketen työharjoittelumme on nyt veteraanikuntotuksen myötä muuttunut hieman strukturoidummaksi. Suunnittelemme jokaisen veteraanikuntoutuspäivän erikseen ja päiväohjelmamme noudattaa aina tiettyä kaavaa vesijumpan, kuntosaliohjauksen ja tuolijumpan vuoksi. Koska tiloja ja uima-allasta käyttävät muutkin ryhmät, olemme joutuneet aikatauluttamaan päivät päällekkäisyyksien vuoksi. Edellisvuosien veteraanikuntoutusjaksoista ei juurikaan ollut jäänyt raportteja Finlandia Villagelle, joten halusimmekin lähteä Juha-Matin kanssa kehittämään toimintaa oikein urakalla. Olemme halunneet tehdä kuntoutusohjelmasta tavoitteellisemman ja jätämme jaksosta tarkan raporttikuvauksen seuraaville opiskelijoille. Yhdessä Juha-Matin kanssa olemme rakentaneet kuntoutusohjelman niin että se sisältää tasapainoisesti fyysisisiä lihaskuntoharjoitteita sekä kognitiota harjoituttavia tehtäviä, pelejä ja muisteluhetkiä. Uutena ideana olemme halunneet tuoda kuntoutukseen mukaan myös elämänkaari- ja voimavara-ajattelua. Sota-aikojen muistelun lisäksi on tärkeää painottaa myös omien menneisyyden valintojen ja tapahtumien hyväksymistä ja tämän hetken merkityksellisyyttä. Voimavara-teeman ympärillä olemme halunneet tuoda esille sellaisia asioita kuin mitä jokainen kokee tärkeäksi ja merkitykselliseksi tässä hetkessä ja mitkä asiat tuovat iloa ja onnellisuutta elämään.

Aiemmassa työharjoittelussani vanhusten palvelutalossa olin myös mukana veteraanikuntoutuksen järjestämisessä. Tällöin kuitenkin tulevana nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajana. Nyt olen joutunut perehtymään paljon paremmin veteraanien saamiin palveluihin ja etenkin ulkomailla asuvien veteraanien kuntoutukseen. Ulkomailla asuvien veteraanien hakemukset käsitellään Valtiokonttorissa. Kela maksaa kuntoutettavalle rintamaveteraanille ja hänen kanssaan kuntoutuksessa olleelle aviopuolisolle matkasta aiheutuneet tarpeelliset matkakustannukset kokonaisuudessaan. Valtio siis kustantaa esimerkiksi Kanadassa asuvien Suomen sotaveteraanien matkakulut suomessa tapahtuvaan kuntoutukseen. Tällä hetkellä Finlandia Villagessa tapahtuvaan veteraanikuntoutukseen osallistujat ovat kuitenkin toimintakyvyltään sen kuntoisia etteivät he enää jaksa matkustaa kauas suomeen. Sen sijaan valtio ostaa ostopalveluna Finlandia Villagelta päiväkuntoutus- ja majoituspalvelut. Veteraanikuntoutusta järjestetään laitoskuntoutuksena ja avokuntoutuksena, jota ovat päivä- ja kotikuntoutus sekä yksittäiset fysio- tai muun terapian hoitosarjat. Jalkahoitoa voidaan antaa avokuntoutuksena. Kun veteraanin vamma tai sairaus ei aiheuta hänelle toimintakyvyn häiriöitä, laitoskuntoutusjakson pituus on enintään 10 vuorokautta. Tarveharkintaan perustuen veteraanin kuntotutusjakso laitoksessa voi olla edelleen jopa neljä viikkoa. 

- Emmi