11.-13.9. viikonloppu oli jälleen toiminnantäyteinen. Perjantai-iltana kävimme Finlandia Kylässä asuvan pariskunnan, Aunen ja Fredin kanssa illallisella Kreikkalaisessa ravintolassa nimeltä Apollo. Ruoka ja seura olivat jälleen täys kymppi ja saimme kyllä nauraa oikein olan takaa ravintolan hassuttelevalle tarjoilijasedälle ja Fredin ja Aunen hauskoille jutuille :D Olemme kyllä onnekkaita että meillä on täällä työharjoittelupaikassamme monta "vara-isovanhempaa".

 

Ruuan jälkeen istuimme vielä iltaa Aunen ja Fredin luona katsoen baseball-peliä. Aunen sanoin "pitäähän sitä vähän eye-candyä olla!" Alla huono kuva ottelusta emmekä Juha-Matin kanssa tiedä pelin säännöistä vieläkään oikein mitään vaikka kovasti olemme yrittäneet ymmärtää :D Hiukka erilaista tuo täkäläinen baseball verrattuna suomalaiseen pesäpalloon! Kaikki täällä siis kannattavat Kanadalaista joukkuetta nimeltä Toronto Blue Jays. Voi vaikka googlailla jos haluaa nähdä komeita parrakkaita baseball-pelaajia :D

Lauantaina lähdimme puolen päivän aikoihin katsomaan yhtä Pohjois Ontarion "kuuluisimmista" turistinähtävyyksistä nimeltä Dynamic Earth. Dynamic Earth on geologiaan ja kaivosalaan keskittyvä tiedekeskus.Täältä löytää lisää tietoa paikasta http://sciencenorth.ca/dynamic-earth/index.asp Paikan päällä meitä odotteli alla näkyvä Halloween-hirvitys. Täällä Halloween on tietenkin kova sana ja sitä hehkutetaan jo kauan etukäteen...

 

Tiedekeskuksesta löytyi tietenkin paljon tietoa alueen geologiasta ja mineraaleista joita täällä päin louhitaan. Paikalla pystyi esim. kokeilemaan miten painavilta eri metallit tuntuvat.

Lisää kiviä...

 

Tietoa meteoriittien muovaamista kraatereista...

Juha-Matti huuhtomassa kultaa :D

Paikka muistutti hyvin paljon kaikkien suomalaisten tuntemaa tiedekeskus Heurekaa. Paikan päällä pääsi kokeilemaan jos jonkinmoista kaivosteollisuuteen liittyvää härveliä. Alla Juha-Matti tulevaisuuden työssään mining engineerinä xD

Alla kuva "kivenmurskaajasta" jota pääsi siis ohjaamossa ihan konkreettisesti ohjailemaan tietokoneen näytön avulla.

Sitten päästiinkin varsinaiseen nähtävyyteen! Menimme pienenä ryhmänä hissillä maan alle jossa meille oppaana toimi aivan "Bob the builderin" näköinen valloittava Joshua :D

Kaivos oli yllättävän pelottava paikka ja vastasi aivan oikeaa kaivosta. Mutta tietenkin pienoiskoossa. Oli jännittävää kuulla miten kaivoksissa tehdään töitä ja konkreettisesti nähdä niitä työvälineitä joita käytettiin sata vuotta sitten.

Yllä olevassa kuvassa pieni tyttö pääsi työntämään "dynamiittipötkön" kallioseinämään. Siinä sitten siirryttiin vähän sivummalle ja laitettiin kädet korvien päälle koska tässä kaivoksessa pääsi oikeasti kokemaan erilaisten efektien avulla miltä dynamiitin räjähdys kuulostaa ja miltä tuntuu olla pimeässä kosteassa kaivoskäytävässä kun koko paikka tärähtelee.

Kierroksen aikana nähtiin myös videokuvaa nykyaikaisemmista kaivostyövälineistä. Vaikka nykyisin ala on hyvin modernisoitunut ja paljon turvallisempi kuin sata vuotta sitten, en voi silti olla unohtamatta niitä Chilen kaivosonnettomuuksia joista uutisoitiin muutama vuosi sitten (?). Kierroksella oli mukana myös eräs itsekkin Timmins nimisessä kaupungissa kaivoksilla työskentelevä mies ja hän kertoi siellä kolme vuotta sitten tapahtuneesta kaivosonnettomuudesta.  Onnettomuudessa hän menetti työkaverinsa.

Saimme myös kokea millaista kaivoksissa oli sata vuotta sitten. Pilkkopimeää! Onneksi tälle kaivoskierrokselle oli kuitenkin asennettu nykyaikaiset valot :D

Kuvaa nykyaikaisista työvälineistä. Hieman eri kokoluokkaa kuin sata vuotta sitten käytetyt hakku ja lapio... Aikoinaan nopea ja kovakuntoinen mineri sai palkkaa 2 dollaria tunnilta. Siihen aikaan hyvä palkka!

Ilman kosteuspitoisuus oli todella käsinkosketeltava! Vettä tippui pitkin matkaa seinistä ja katosta.

Ennenvanhaan kaivoksien seinien tukimateriaalina käytettiin puuta. Homehtunut puu täytyi tietenkin vaihtaa uuteen tiuhaan tahtiin sillä ilman kosteuspitoisuus on niin korkea.

Kaivoksiin tutustumisen jälkeen oli mukava palata jälleen maan pinnalle. Jatkoimme lauantai-iltaamme syömällä mahamme täyteen Mongolialaisessa ravintolassa nimeltä Sizzle. Ruuan jälkeen kävimme vielä hakemassa Sudburyyn työharjoitteluun tulleen nuorisotyöntekijäopiskelijan Markuksen ja menimme koko konkkaronkka keilaamaan. Hauskaa riitti!

 

- Emmi